Tarkkailemme ympäristövaikutuksia
Ympäristötavoitteiden ja päämäärien seurannan apuna ovat viranomaisvelvoitteiden mukaiset tarkkailuohjelmat. Vesistöön johdettava kuormitus on puhdistamoiden merkittävin ympäristöindikaattori. Siihen liittyviä mitattavia suureita ovat muun muassa biologinen hapenkulutus, fosforikuorma ja typpikuorma (t/a) ja niiden puhdistusteho prosentteina tulevasta kuormasta.
Helsingin Ympäristökeskus seuraa Helsingin ja Espoon kaupunkien jätevesien vesistövaikutuksia. Tarkkailualueeseen kuuluu Helsingin ja Espoon kaupunkien merialueet.
Molemmille jätevedenpuhdistamoille on laadittu erilliset kalataloudelliset tarkkailuohjelmansa. Tarkkailulla pyritään tutkimaan vesistöpäästöjen vaikutuksia alueen kalakantoihin. Ohjelmat ovat valmistettu yhdessä TE-keskuksen kanssa ja kuuluvat jatkossa ELY-virastojen toimialaan. Tarkkailua tehdään puhdistamoiden purkupaikalla, entisillä puhdistamoiden purkupaikoilla sekä lahti- ja selkäalueilla.
Sähkön ja lämmön kulutuksen ympäristöindikaattorina on omavaraisuusaste. Sähkön tuotannon omavaraisuusaste on noin 50 prosenttia jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksesta.
Puhdistusprosessin ilmapäästöjä kartoitetaan vuosittain tarkkailuohjelman avulla. Puhdistamot määrittelevät ilmaan laskettavat päästöt kansallista PRTR-rekisteriä varten. Helsingin Vesi ja Espoon Vesi olivat kehittämässä vuonna 2007 alkaneen PRTR (Pollutant Release and Transfer Register) ilma- ja vesipäästörekisterin jätevesipäästöjen määrittämiskeinoja. Suomi raportoi päästötiedot Euroopan ympäristökeskuksen (EEA, European Environment Agency) ylläpitämään Euroopan päästörekisteriin (E-PRTR).
Lietteenkäsittelyn ympäristöindikaattorina pidetään tuotetun lietteen hyötykäyttöastetta. Kaikki lietetuotteet päätyvät hyötykäyttöön ja lietteeseen sitoutuneet biofosfori ja biotyppi päätyvät kiertoon. Muiden jätteiden osalta tärkein indikaattori on myös hyötykäyttöön ohjatun jätteen määrä suhteessa tuotetun jätteen määrään. Lietteen ja jätteiden seurantaa toteutetaan viranomaisraportoinnin avulla.
Vesioikeuden jätevesienlaskuluvat (56/2004/1 ja 26/2007/1) määrittelevät jätevedenpuhdistuksen minimitason. Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviranomaisten myöntämässä ympäristöluvissa on asetettu reunaehtoja päästöille ilmaan sekä kiinteille jätteille. Vuonna 2001 voimaan tullut vesihuoltolaki edellyttää, että HSY tuottaa vesihuoltopalveluita toiminta-alueelleen. Jätevedenpuhdistamoiden lainvoimaiset puhdistusvelvoitteet ovat puhdistamoiden välittömiä, konkreettisia tavoitteita.