Ei savua ilman tulta

Pientulisijojen käyttö aiheuttaa savua eli päästöjä ilmaan. Erityisesti, jos poltetaan jätteitä tai märkää puuta, savupiipusta tupruaa runsaasti hiukkasia, häkää ja hiilivetyjä. Nämä ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja myös vähentävät viihtyisyyttä.

Jos säätila on savujen laimenemisen kannalta huono, jäävät päästöt leijumaan matalalle omakotitaloalueen päälle ja tunkeutuvat myös asuntoihin sisälle. Päästöjen leviämiseen ja laimenemiseen vaikuttavat tuulen suunta ja –nopeus, yleinen säätila sekä rakennusten sijainti ja piipun korkeus. Eniten savuista aiheutuu ongelmia tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla.

Yleistä pientaloalueilla

Suomen pientaloista noin viidennes on puulämmitteisiä. Kaupungeissa osuus on huomattavasti pienempi, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ainoastaan noin 2 % omakoti- ja rivitaloista on puulämmitteisiä.

Sen sijaan puun käyttö lisälämmönlähteenä on hyvin yleistä myös kaupungeissa: pääkaupunkiseudulla jopa 80 %:ssa pientaloista poltetaan puuta varaavassa takassa, kiukaassa, leivinuunissa tai muussa tulisijassa pääasiallisen lämmitystavan rinnalla. Uusissa taloissa yleisimpiä ovat varaavat takat; avotakat ovat onneksi väistyneet.

Kuudesosa pääkaupunkiseudun hiukkaspäästöistä

Puun pienpolton arvioidaan aiheuttavan pääkaupunkiseudulla ilmaan noin 110 tonnia hiukkasia vuodessa. Tämä karkea arvio päästömääristä on noin kuudesosa kaikista alueen hiukkaspäästöistä sekä noin puolet energiantuotannon ja alle puolet liikenteen pakokaasujen pienhiukkaspäästöistä. Pienpoltto on siten hyvin merkittävä päästölähde myös pääkaupunkiseudulla. Paikalliseen ilmanlaatuun pienpolton vaikutus voi olla huomattava, koska päästöt tulevat matalalta ja ovat pientaloalueilla ns. lähipäästöjä. Koko Suomessa pienpolton arvioidaan tuottavan noin noin neljänneksen kaikista pienhiukkaspäästöistä.

Polttoaine ja tekniikka kaiken a ja o

Jokainen takkatulesta nauttiva voi vaikuttaa oman polttamisensa onnistumiseen ja vähentää muodostuvien epäpuhtauksien määriä. Oikein ja hyvällä polttoaineella toteutettu poltto on varsin puhdasta. Huonosti toteutetun puunpolton savukaasut sen sijaan muistuttavat tupakansavua!

Ratkaisevinta puhtaassa polttamisessa on polttoaineen valinta; tulisijassa tulisi polttaa pelkästään kuivaa, puhdasta puuta. Puun kuivuminen polttokuntoon kestää kesällä katoksen alla vähintään 2 kuukautta. Kuivan puun tunnistaa äänestä: kaksi kuivaa pilkettä helähtää terävästi niitä vastakkain lyötäessä. Maalattua, liimattua tai kyllästettyä puuta ei saa polttaa lainkaan, kuten ei muutakaan jätettä.

Toinen päästöjen muodostumisen kannalta tärkeä asia on puiden sytyttäminen; syttymis- ja palon alkuvaiheessa syntyy eniten päästöjä. Päältä sytyttäminen, eli sytykkeiden asettaminen polttopuiden päälle, on osoittautunut parhaaksi sytyttämistavaksi, koska tällöin puun ainesosat leimahtavat sytykkeiden lämmöstä, ja kaikki mikä kaasuuntuu myös palaa. Sen sijaan, jos kylmiä puupilkkeitä kuumennetaan alhaaltapäin, ne toki kaasuuntuvat mutta eivät pala kokonaan. Tällöin muodostuu runsaasti päästöjä.

Hyvässä palamisessa paloilmaa on riittävästi saatavilla, jotta palamisnopeus ja tulipesän lämpötila pysyvät sopivina. Liian pienellä ilmamäärällä toteutetussa ns. kitupoltossa päästöjä muodostuu runsaasti. Toisaalta myös liian nopea palaminen on epätäydellistä.

Erilaisissa tulisijoissa syntyvät päästöt vaihtelevat. Nykyiset varaavat tulisijat alkavat ovat oikein käytettyinä pääsääntöisesti vähäpäästöisiä. Ennen uuden tulisijan valintaa kannattaa asiaa kuitenkin kysyä myyjältä tai valmistajalta. Avopoltossa päästöt ovat aina suuria. Puutarhajätteitä, risuja tai muita jätteitä poltettaessa polttotapahtuma on aina huonosti hallittavissa, jolloin muodostuu runsaasti päästöjä ja myös maastopalon vaara. Avotulella polttamista kannattaakin välttää, joissakin kunnissa se on myös kiellettyä.

Savumerkit -esitteestä tietoa ja neuvoja

Käytännöllistä neuvoja puun polttamisesta saa Savumerkit -esitteestä. esite myös neuvoo, mitä voi tehdä, jos naapuruston savut häiritsevät pahasti tai aiheuttavat terveyshaittaa. Opasta saa maksutta osoitteesta seututieto(at)hsy.fi. Se löytyy myös sähköisenä (pdf, 171 kt).Tehokas ja ympäristöystävällinen puun polttaminen , VTT