Otsonia kulkeutuu seudulle

Otsonia (O3) on hengitysilmassa runsaasti keväisin ja kesäisin. Erityisesti taajamien ulkopuolella pitoisuudet ylittävät vuosittain terveysperusteisen tavoitearvon.

Otsonia ei ole päästöissä, vaan sitä muodostuu ilmansaasteiden kulkeutumisen aikana auringonvalon vaikutuksesta. Otsonin muodostukseen osallistuvia ilmansaasteita ovat typen oksidit ja hiilivedyt. Näitä yhdisteitä on ilmassa luonnostaan, mutta niitä joutuu ilmaan myös mm. liikenteestä, energiantuotannosta, teollisuudesta, puun pienpoltosta ja maastopaloista.

Aurinkoinen ja lämmin kevät ja kesä ovat otollista aikaa otsoninmuodostukselle. Otsoni ja sitä muodostavat kaasut kulkeutuvat tuulen mukana kauas syntyalueiltaan. Suomeen kulkeutuu runsaasti otsonia eteläisemmästä Euroopasta ilmavirtausten mukana, ja omat päästömme lisäävät otsonin määrää entisestään.


 
 
 

 Oikolinkit


 

 

 
 
 

 Muualla verkossa


 

 
 

Korkeimmat pitoisuudet keväällä ja kesällä taajamien ulkopuolella

Suomessa otsonipitoisuudet ovat korkeimmillaan aurinkoisella säällä, kevään ja kesän iltapäivinä taajamien ulkopuolella. Maaseudulla pitoisuudet ovat korkeammat kuin kaupunkien keskustoissa, koska otsonia kuluu reaktioissa muiden ilmansaasteiden kanssa. Samalla kuitenkin syntyy muita haitallisia epäpuhtauksia kuten typpidioksidia. Pääkaupunkiseudulla HSY:n mittausasemien korkeimmat otsonipitoisuudet mitataan yleensä Luukissa alueellisella tausta-asemalla ja matalimmat Helsingin vilkasliikenteisessä ydinkeskustassa.


 
Niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin otsonipitoisuuden kahdeksan tunnin keskiarvo ylitti terveyden suojelun tavoitearvon HSY:n mittausasemilla Tikkurilassa ja Luukissa vuosina 1990–2008. Tavoitearvo saa ylittyä 25 kertaa vuodessa kolmen vuoden keskiarvona.

Altistumista voi vähentää otsoniepisodien aikaan

Otsonin aiheuttamia tyypillisiä oireita ovat silmien, nenän ja kurkun limakalvojen ärsytys. Se voi pahentaa myös siitepölyallergian oireita. Hengityssairailla voivat yskä ja hengenahdistus lisääntyä ja toimintakyky heikentyä. Kohonneet otsonipitoisuudet voivat myös lisätä sairaalahoitoja ja kuolleisuutta.

Voimakkaiden otsoniepisodien aikaan altistumista voi vähentää seuraavasti:
 - Siirry sisätiloihin
 - Vältä voimakasta fyysistä rasitusta ulkoilmassa
 - Lääkitse ja hoida ilmansaasteiden aiheuttamia oireita. Keskustele tästä lääkärisi kanssa
 - Vältä asuntosi tuulettamista.  Kuitenkin jos asunnon sisälämpötila kohoaa helteisellä säällä yli 25 °C, on hengitys- ja sydänsairaiden syytä tuulettaa asuntoa, sillä liiallinen kuumuus voi olla heille pahempi terveysriski kuin huono ilmanlaatu.
 - Ilmanlaatua voi seurata reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuilta. Tietoa episoditilanteista saat verkkosivuilta ja mahdollisesti myös radiosta ja televisiosta.

Lisätietoa aiheesta löytyy Hengitysliiton esitteestä Otsoni  (pdf 2,5 Mt) (Huom! Esitteessä mainitut kynnysarvopitoisuudet ovat vanhentuneet.)