Typpidioksidin pitoisuuksia Uudenmaan kunnissa
Ilmanlaadun jatkuvia mittauksia täydennetään kartoituksilla, joissa nk. passiivikeräinmenetelmällä mitataan ilmansaasteiden pitoisuuksia eri kohteissa. Ilmasta voidaan mitata esim. typpidioksidin tai rikkidioksidin pitoisuuksia. Uudellamaalla mittauksia tehdään kuukauden jaksoissa ja tuloksena saadaan kuukausikeskiarvot ja vuosikeskiarvo. Menetelmä ei ole niin tarkka kuin jatkuvatoimiset mittaukset, joten tulokset ovat suuntaa-antavia.
Uudellamaalla typpidioksidin pitoisuuksia mitataan passiivikeräinmenetelmällä yhdeksässä asukasluvultaan suurimmassa kunnassa, eli Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Lohjalla, Nurmijärvellä, Porvoossa, Tuusulassa ja Vihdissä. Kussakin kunnassa mittauspisteitä on kaksi tai kolme, ja ne sijaitsevat useimmiten liikenneympäristöissä. Vuonna 2009 typpidioksidin ja rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin myös Hangossa.
Mittauksia on tehty vuodesta 2004 alkaen. Typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat vaihdelleet tausta-alueiden noin 10 μg/m3 ja vilkkaasti liikennöityjen alueiden noin 30 μg/m3 välillä. Siten pitoisuudet ovat kaikissa mittauspisteissä selvästi vuosiraja-arvon (40 μg/m3) alapuolella. Tulokset on tarkemmin raportoitu Uudenmaan ilmanlaadun vuosiraporteissa.
Kuva. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Uudellamaalla vuosina 2004 – 2009 (HA = Hanko, HY = Hyvinkää, JÄ = Järvenpää, KE = Kerava, KN = Kirkkonummi, LO = Lohja, NU = Nurmijärvi, PO = Porvoo, TU = Tuusula, VI = Vihti). Osa mittauspaikoista on vaihtunut vuosien varrella (= uusi).