Kaasun keräys
Kaatopaikkakaasun keräyksellä saadaan haitat kuriin
Kaasunkeräyksen ansiosta ilmakehään pääsee vähemmän haitallista kaatopaikkakaasua, jolloin muun muassa kasvihuonekaasupäästöt vähenevät.
Kaatopaikkakaasua syntyy jätteen hajotessa hapettomissa oloissa. Kaasu sisältää metaania, hiilidioksidia ja vesihöyryä sekä pieniä määriä hajua aiheuttavia rikkiyhdisteitä. Kaatopaikkakaasun sisältämä metaani on erittäin haitallista ilmakehälle. Kaasun keräyksen ansiosta kasvihuonevaikutusta saadaan pienennettyä lähes kokonaan. Lisäksi paikalliset hajuhaitat vähenevät.
Kaatopaikkakaasun kerääminen salaojien ja imukaivojärjestelmien avulla aloitettiin jätteenkäsittelykeskuksessa jo vuonna 1996. Nykyisin vanhan ja uuden kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmä koostuu 322 kaasukaivosta, neljästä kaasupumppaamosta, kymmenestä säätöasemasta ja neljästä soihtupolttimesta
Ämmässuon kaatopaikalta sekä Seutulan ja Vuosaaren suljetulta kaatopaikalta kerätty ja hyödynnetty kaatopaikkakaasu.
milj. nm3(CH4 50 %)
milj. nm3
(CH4 50 %)
Vuosi
Kerätty kaasumäärä
Hyödynnetty kaasumäärä
Kaasun hyödyntämisaste
2000
28,82
3,99
13,8
2001
35,43
3,63
10,2
2002
43,23
2,91
6,7
2003
53
3,77
7,1
2004
54,11
6,56
12,1
2005
70,23
39,27
55,9
2006
55,99
23,65
42,1
2007
61,99
36,69
59,2
nm3 = normikuutiota