Väliarvio pääkaupunkiseudun ilmastotyön onnistumisesta valmistui
Vaikka pääkaupunkiseudun väestömäärä on kasvanut, seudun kasvihuonekaasupäästöt eivät ole kasvaneet samaa vauhtia. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudun päästöt olivat kolme prosenttia suuremmat kuin vuonna 1990.
”Kasvava pääkaupunkiseutu asettaa haasteita, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia seudun ilmastotyölle. Ilman erilaisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöt olisivat todennäköisesti seuranneet seudun muuta kehitystä”, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut on yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja HSL:n kanssa laatinut Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 -raportin. Siinä tarkastellaan seudun kehitystrendejä ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyttiin vuonna 2008. Strategiassa asetettiin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli kolmanneksella vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määriteltiin keskeisimmät toimenpiteet eri toimialoilla. Vuonna 2030 seudun asukasluvun arvioidaan olevan 1,22 miljoonaa ja työpaikkoja ennustetaan olevan yli 700 000. Nyt julkaistu raportti tarjoaa väliarvion siitä, miten seudun ilmastotyö on onnistunut 20 vuoden aikana ja perustan tulevan kehityksen arvioimiseksi.
Raideliikenne auttaa vähentämään liikenteen päästöjä
Vuosina 1990–2010 pääkaupunkiseudun väestönmäärä kasvoi 200 000 asukkaalla ja lämmitettävä kerrosala 24 miljoonalla kerrosneliömetrillä. Samaan aikaan työpaikkojen määrä lisääntyi 125 000:lla. Seudun liikenteessä on nykyään yli 100 000 henkilöautoa enemmän kuin vuonna 2000.
”Esimerkiksi yhdyskuntarakenne on tiivistynyt, vaikkakin hajaantumista kehyskuntiin on jonkin verran tapahtunut. Kaksi merkittävää ratahanketta, Länsimetro ja Kehärata, mahdollistavat yhdyskuntarakenteen kasvun raideliikenteeseen tukeutuen”, Raimo Inkinen sanoo.
Liikenteen päästöjen vähentämistä vaikeuttaa autojen määrän ja ajokilometrien lisääntyminen, vaikka uudet autot ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Raskaan liikenteen päästöt ja ajomäärät riippuvat vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Ilmastostrategian mukainen tavoite vähentää liikenteen päästöjä ainakin 20 prosentilla on seudun kasvaessa vaikeaa, mutta raideliikenteen uudet hankkeet auttavat tavoitteen saavuttamisessa.
Polttoainevalinnoilla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin
Suurin osa pääkaupunkiseudun rakennuksista kuuluu kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpö on seudun suurin päästöjen lähde, joten polttoainevalinnoilla voidaan vähentää seudun päästöjä merkittävästi. Lisäksi yhteistuotantolaitoksissa voidaan tuottaa kaukolämmön ohella tehokkaasti sähköä. Kivihiilen korvaaminen maakaasulla enenevässä määrin on jo vaikuttanut selvästi seudun päästöihin.
”Mikäli pidemmän aikavälin ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, tulee kuitenkin myös maakaasu vähitellen korvata uusiutuvilla polttoaineilla”, Raimo Inkinen sanoo.
Ympäristötietoisuutta lisätään aktiivisesti seudulla. Kaupunkeihin on koulutettu jo yli 1 500 ekotukihenkilöä. Myös kestävän kehityksen Vihreä lippu -toimintamalli kouluissa ja päiväkodeissa on lähtenyt hyvin leviämään.
Ilmastotyötä on tehty pääkaupunkiseudulla jo 20 vuotta. Pääkaupunkiseutu ja YTV osallistuivat vuonna 1991 alkaneeseen ICLEI:n Urban CO2-projektiin, jossa arvioitiin ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun päästöt. Alustava ohjelma päästöjen vähentämiseksi valmistui vuonna 1995. Ilmastotyö vauhdittui vasta 2000-luvulla, jolloin kaupunginjohtajat päättivät vuonna 2003 laatia pääkaupunkiseudun yhteisen ilmastostrategian. Strategian tavoitteita tarkistetaan vuoden 2012 aikana.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Pia Tynys, puh. 050 575 6432
ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601
toimitusjohtaja Raimo Inkinen, puh. 09 156 11
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 -raportti
YTV pääkaupunkiseudun ilmastonsuojelun edistäjänä 1991–2007 -raportti (pdf)