Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät kasvuun vuonna 2010
Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuonna 2010, ja muutaman vuoden jatkunut laskeva suuntaus pysähtyi. Kaukolämmön päästöt pienenivät, mutta liikenteen ja sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat kahden taantumavuoden jälkeen. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tekemästä laskelmasta, joka sisältää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kasvihuonekaasupäästöt.
HSY:n laskelmien mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat kuusi miljoonaa hiilidioksiditonnia (CO2-ekv.) vuonna 2010. Tämä oli runsas prosentti enemmän kuin edellisvuonna. Viileän talven vuoksi asuntojen lämmitykseen kului runsaasti energiaa, mutta vuosien välisiä eroja tasoitetaan päästölaskennassa lämmitystarvekorjauksella. Ilman korjausta kokonaispäästöjen kasvu olisi ollut peräti yhdeksän prosenttia. Myös Suomen ja koko maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat merkittävästi vuonna 2010.
”Kaukolämpö on pääkaupunkiseudun merkittävin päästölähde, sillä sen tuotanto perustuu lähes kokonaan fossiilisiin polttoaineisiin. Kaukolämmön osuus pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä on vajaa 40 prosenttia”, kertoo ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo HSY:stä.
Kaukolämpöä kului pääkaupunkiseudulla vuonna 2010 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Runsaspäästöisen kivihiilen osuus kaukolämmön tuotantoon käytetyistä polttoaineista kuitenkin pieneni, ja lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt laskivat.
Kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi
Kulutussähkö tuotti pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä noin 25 prosenttia ja sähkölämmitys 7 prosenttia. Erityisesti kotitalouksien sähkönkulutus kasvoi.
Myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöt kääntyivät jälleen lievään nousuun, vaikka polttoaineiden bio-osuus kasvoi ja henkilöautojen ominaispäästöt laskivat päästöperusteisen verotuksen ansiosta. Taloustilanteen elpyminen kasvatti erityisesti raskaan kaluston kasvihuonekaasupäästöjä, mutta myös henkilöautojen polttoaineenkulutus lisääntyi. Liikenteen osuus seudun päästöistä oli noin neljännes.
Asukaskohtaiset päästöt laskeneet selvästi vuodesta 1990
Yhden pääkaupunkiseudun asukkaan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 keskimäärin 5,7 hiilidioksiditonnia. Tämä oli 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990. Väkiluku on kasvanut samassa ajassa merkittävästi, mikä näkyy pienentyneinä asukaskohtaisina päästöinä.
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian tavoitteena on, että asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt laskevat 39 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jolloin päästöt olisivat 4,3 tonnia vuoteen 2030 mennessä.
”Vuosina 2009 ja 2010 asukaskohtaiset päästöt olivat pienemmät kuin koskaan 2000-luvulla, mutta kokonaispäästöt ovat kasvaneet. Ilmaston kannalta kestävästä tasosta ollaan vielä kaukana ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii voimakkaita toimia”, Johannes Lounasheimo sanoo.
Erityisesti kaukolämmön, jätteiden käsittelyn ja teollisuuden aiheuttamat asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet vuoden 1990 tasosta. Liikenteen päästöt ovat niin ikään laskeneet hieman, mutta sähkönkulutus ja sen päästöt ovat nousseet voimakkaasti. Sähkönkäyttöä on lisännyt muun muassa se, että kodinkoneiden sekä tietotekniikka-, valaistus ja jäähdytyslaitteiden määrä on kasvanut, sähkölämmitys on yleistynyt ja rakennusten käyttöaika on kasvanut, mikä tarkoittaa esimerkiksi pidentyneitä kauppojen aukioloaikoja.
HSY seuraa pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä ja edistää seudun ilmastotyötä. Päästölaskenta sisältää seudun suorat päästöt lukuun ottamatta lentoliikennettä ja esimerkiksi ruoantuotannosta ja kulutushyödykkeiden valmistamisesta syntyviä välillisiä päästöjä. Tuore julkaisu Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2010 on saatavilla osoitteesta www.hsy.fi/seututieto/ilmasto/paastot
Lisätietoja:
ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo, puh. 0400 100 601, johannes.lounasheimo(at)hsy.fi
ilmastoyksikön päällikkö Leena Mikkonen-Young, puh. 045 657 8744, leena.mikkonen-young(at)hsy.fi